Velhojen juhlatraditiot

 

 

JOULU

 

Taikamaailmassa kolmekymmentä vuotta ajanlasku jälkeen uskotaan eläneen hyvin pitkäikäinen ja luova keksijävelho, jonka taikasauvan tiedettiin olleen kuusesta valmistettu. Tämän miehen nimen uskotaan olleen Nicholas Pukkius. Tarinan mukaan Nicholas Pukkius ei voinut jakaa lahjoja kaikille, joten hänen täytyi valita ne, joita aikoisi ilahduttaa. Hän kotitonttujen avustuksella jakoi lahjoja mielestään eniten ne ansainneille (useimmiten lapsille ja köyhille). Pukkius omisti pajan, jossa vuotensa valmisti ja keksi erilaisia esineitä ilahduttaa ihmisiä jokaisen vuoden talvella. On kiisteltyä, jakoiko Joulupukki lahjoja myös jästeille.

 

Miehen tekojen innoittamana alettiin viettää joulua sellaisenaan kuin se tänä päivänä taikamaailmassa tunnetaan. Hän sai samalla lempinimen Joulupukki. Jotkut ovat tiedetyistä huolimatta sitä mieltä, että alun perin Joulupukki oli jonkinlainen satyyrien sukulainen, eikä tavallinen velho, joka olisi käyttänyt taikasauvaa.

 

Joulukuusi joulunvietossa taikamaailmassa symboloi ensisijaisesti Joulupukin taikasauvaa ja sen aikanaan tarjoamia lahjoja taikakansalle.

 

Ennen nykyisenlaisena tunnettua joulua, taikamaailma vietti omien muinaisten traditioidensa mukaista joulujuhlaa, perustuen talvipäivänseisaukseen. Alkuperäinen joulu muistuttikin aavistuksen verran jästien uutta vuotta, mutta siitä on ammennettu tapoja, kuten yhteislaulannan taikovien jouluperinteisiin.

 

Vielä tänäkin päivänä jotkut aikuiset taikamaailmassa uskovat, että Joulupukki elää jossain, vaikka hänestä ei olla kuultu useisiin satoihin vuosiin. Perinteisesti lapsille uskotellaan, että Joulupukki tuo edelleen heidän lahjansa.

 

 

 

TAPANINPÄIVÄ

 

Tapaninpäivänä jaetaan perinteisesti palkkabonukset työpaikoilla. Tapaninpäivänä järjestetään perinteisesti myös taikaurheiluotteluita, nautitaan joulun viimeisistä tunnelmista, jäljelle jääneestä ruoasta ja keräännytään viettämään aikaa ystävien kesken.

 

Vuonna 2010 Luna Scamander (Saivarteljan päätomittaja) todisti, että puhpallurat laulavat tyytyväisinä tapaninpäivänä. Tämän innoittamana sävellettiin myös joululaulu Puhpallura pop, joka on ollut suosittujen joululaulujen listakärjessä jo monta vuotta.

 

 

KURPITSAJUHLA

 

Kurpitsajuhlan aikaan pidetään yleisenä tietona, että ankeuttajat ja möröt ovat toiminnaltaan aktiivisimmiltaan, mutta jotkut myös väittävät, että niitä syntyy samaan aikaan enemmän. Siksi perinteistä kurpitsajuhlan hupia on tehdä kepposia ja ylipäätään juhlia sekä iloita, viettää aikaa läheisten kanssa. Juuri näistä syistä taikamaailman asukeilla jästimaailman juhliessa Halloweeniä, sattuu runsaasti lipsahduksia. Kun yhdistetään etenkin alkoholi ja hupi, monet ovat nähneet noitien ja “hirviöiden” lentelevän julkisesti taivailla tai hiipivän jopa sisälle jästiasumuksiin. On totuttua, että rikolliset käyttävät juhlaa myös mahdollisuutena hyökkäillä jästien kimppuun. Kurpitsajuhlien aikana sattuukin yleensä eniten taikaolentojen aiheuttamia jästien vanhinkokuolemia.

Kupritsajuhlana Harryn vanhemmat kuolivat, kun Voldemort tappoi heidät ja hän säästyi, kantaen siitä lähtien “Pojan joka eli” leimaa harteillaan.

 

 

MUUT JUHLAT

Velhot juhlivat muitakin samoja juhlia kuin jästit. Osa taikaväestöstä liittää niihin myös uskonnollisia, kuten kristillisiä piirteitä (joka on suhteessa huomattavasti vähäisempää, kuin jästien keskuudessa), mutta sen annetaan jäädä yleensä kunkin henkilökohtaiseksi asiaksi ja valinnaksi.